Digitalisaatio on varmasti kaikille tuttu käsite. Yhdessä tekoäly ja digitalisaatio mahdollistavat paljon, mutta samaan aikaan ne saattavat jopa korvata jonkin ihmisen työtehtävät. Toisaalta tekoälyn lisääntyminen myös tuo joitakin uusia työtehtäviä, etenkin tietotekniikan osaajille. Kiinteiden työpisteiden merkitys on myös vähentynyt huomattavasti tekoälyn myötä, kun työtä voidaan tehdä erilaisilla digitaalisilla laitteilla melkein mistä tahansa käsin. Tämän näen itse ainakin yhtenä isoimmista digitalisoitumisen hyödyistä, että työnteko on mahdollista nykypäivänä melkein mistä tahansa käsin.
Ihmisajattelu kaiken keskipisteessä
HR-ala on onneksi ala, jossa tarvitaan nyt ja tullaan aina tarvitsemaan edes jonkin verran ihmisiä. Tekoäly ei pysty korvaamaan ihmistä todellakaan kaikessa, vaikka erilaisia robotteja ja chat bottejakin on jo tehty. Ihmisten omaava empatiakyky sekä ongelmanratkaisutaito eivät ole verrattavissa tekoälyyn. Tekoälyn avulla HR pystyy helpottamaan omia työtehtäviään erilaisten järjestelmien avulla, mutta aitoa ihmisen läsnäoloa ja ihmisajattelua tarvitaan silti.
Toinen HR:ään tarkemmin liittyvä ongelma on se, ettei tekoäly osaa olla empaattinen, mikä voi vaikeuttaa henkilökohtaisten kysymysten käsittelyssä. Onkin haivattu hyväksi, että nämä ratkaisut toimivat ihmistason välityksellä alkuvaiheessa. (Salminen, E. 2021) Olen Salmisen kanssa täysin samaa mieltä, että HR-työssä, joka on kuitenkin melko ihmisläheistä, ei chatbotit pysty läheskään samaan, ainakaan vielä tällä hetkellä, mutta tuskin koskaan täysin.
Tekoälyratkaisujen perimmäinen tarkoitus on vähentää turhaa ja toistuvaa päivittäistä työtä, mikä ei tarkoita välttämättä henkilöstövähennyksiä vaan vapauttaa tekijät mielekkäämpiin tehtäviin. (Salminen, E. 2021) Salminenkin kertoo blogissaan, että tekoälyn ei HR-alalla ole tarkoitus vähentää osaajien määrää ja korvata sitä tekoälyllä, vaan tekoälyn tuottamat mahdollisuudet ovat enemmänkin helpottamassa HR-asiantuntijan päivittäisiä rutiininomaisia Excel tehtäviä. Näen itsekin digitalisaation enemmänkin HR:n kumppanina, kuin viemässä ihmisajattelulta tilaa. Rationaalista ihmisajattelua tullaan HR-alalla tarvitsemaan aina.
Tekoäly tulisi nähdä apuna
Tieto Oyj:n kehittäjä, futuristi ja digitalisaation ajatusjohtaja Tomi Teikko kuvaa kolme tapaa, joilla dataa voidaan kerätä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Ensimmäinen tapa on ”appi tai nappi”, eli esimerkiksi erilaiset kyselylomakkeet henkilöstölle. Toinen keino on kamerat ja IoT ja kolmantena biodata eli esimerkiksi erilaiset kellot tai sormukset, jotka mittaavat pulssia tai aktiivisuutta. Ilman tekoälyä, mikään edellä mainituista ei olisi mahdollista, tai ainakaan yhtä helppoa kuin nyt. Tekoäly tulisi siis ottaa avoimesti vastaan ja nähdä se avustavana kätenä eikä työpaikan viejänä.
HR-alalle isoimmat tekoälyn tuottamat hyödyt ovat esimerkiksi tunnuslukujen analysointi tekoälyn tuottamien ohjelmien avulla sekä datan helpompi ja monipuolisempi analysointi. Tekoäly ja digitalisaatio ovat jo tähän päivään mennessä kehittyneet todella paljon, joten uskon kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kun HR-ala alkaa löytämään itsellensä sopivia tekoälyn mahdollistamia työkaluja työntekonsa avuksi, uskon että digitalisaatiosta on tällöin enemmän apua HR:n työhön ja se nähdään HR:n kumppanina. Tekoäly poistaa rutiineja ja vapauttaa meidät käyttämään omaa aivokapasiteettiamme järkevämpiin ja usein myös innostavampiin tehtäviin sekä siihen tärkeimpään eli päätöksentekoon. (Teikko, T. 2019)
Lähteet:
Metropolia. Verkon uusi toimintaympäristö. 2017. Luettavissa: https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=150995526. Luettu: 24.4.2022.
Salminen, E. 2021. Tekoäly ja henkilöstöjohtaminen. Visma. Luettavissa: https://www.visma.fi/blog/tekoaly-ja-henkilostojohtaminen/. Luettu: 24.4.2022.
Teikko, T. 2019. Data ja tekoäly modernin henkilöstöjohtamisen tukena. Tietoevry. Luettavissa:https://www.tietoevry.com/fi/uutishuone/kaikki-uutiset-ja-tiedotteet/blogi/2019/data-ja-tekoaly-modernin-henkilostojohtamisen-tukena/. Luettu: 24.4.2022.
Hauskasti sanottu, että HR-ala on ala, missä tullaan tarvitsemaan ainakin jonkin verran ihmisiä.
VastaaPoistaSamaista mieltä olen itse tekoälystä sekä sen vaikutuksesta HR-työhön, koska ihmisen empatiaa ei pysty koskaan kopioimaan täysin. Ainakaan nykytulevaisuudessa. Tavallaan olisi kuitenkin mukavaa keskustella robotin kanssa kehityskeskustelussa, koska sen algoritmiin ei kuuluisi sosiaalisia vaikutteita, mitä ihmiset aina tuovat osaksi kanssakäymisiin.
Summasit hyvin tässä omatkin ajatukseni tekoälyn roolista HR-työssä - HR on voimavara, jota ei automatisaatiolla pystytä (varmaan ikinä) täysin korvaamaan. Juurikin noissa helposti automatisoitavissa rutiinitehtävissä siitä on kuitenkin paljon apua, jolloin päästään keskittymään enemmän haastavempiin, ihmisiä vaativiin asioihin. Tekoäly mahdollistaa paljon ja otan sen itse ainakin avosylin vastaan, en ole työllistymisen puolesta & alan katoamisesta huolestunut :)
VastaaPoista